Laihian kunnanhallitus esittää tuntuvaa veronkorotusta – ”Tulevaisuuttamme en halua menettää”

Jarno Ranta

Maanantaina kokoontunut Laihian kunnanhallitus esittää kunnallisveroprosentin nostamista yhdellä prosenttiyksiköllä 10,6:een vuodelle 2027. Kunnanvaltuusto päättää asiasta lopullisesti 9. marraskuuta.

Kunnanhallituksen päätös ei ollut yksimielinen. Asiasta käytiin peräti kaksi äänestystä.

Ensin Sauli Tuomela (kok.) esitti, että koko asia palautetaan valmisteltavaksi uudelleen. Tuomelaa kannatti Esa Similä (kok.). Kunnanhallitus äänesti siitä, jatketaanko asian käsittelyä tai palautetaanko se uudelleen valmisteluun. Äänin 6–4 asian käsittelyä päätettiin jatkaa.

Asian palauttamisen kannalla olivat Tuomelan ja Similän lisäksi Jaakko Keto (kok.) ja Mervi Leppilahti (kok.). Kaikki muut jäsenet eli Teemu Knuutti (kesk.), Anneli Riski (kesk.), Jukka Harju (SDP), Jonna Lemmetti (SDP), Maaria Perälä (kesk.) ja Marja Vettenranta (kesk.) olivat asian käsittelyn jatkamisen kannalla.

Keto teki vastaehdotuksen Esa Similän kannattamana, että kunnallisveroprosentti pysyy nykyisellään eli 9,6:ssa. Kunnanjohtaja Jari Rantalan esitys oli 10,6. Myös tämä äänestys päättyi äänin 6–4. Veroprosentin pitämistä ennallaan kannattivat Tuomela, Similä, Keto ja Leppilahti. Muut eli Knuutti, Riski, Harju, Lemmetti, Perälä ja Vettenranta äänestivät sen nostamisen puolesta.

Keto ja Tuomela jättivät kunnanhallituksen päätöksestä eriävän mielipiteen.

Toteutuessaan Laihian kunnallisveroprosentti uhkaa nousta ensi vuonna jopa lähes Manner-Suomen korkeimmaksi.

Tällä hetkellä Manner-Suomen korkein kunnallisveroprosentti on Pomarkussa, jossa se on 10,9 prosenttia. Matalin kunnallisveroprosentti on Kauniaisissa, 4,7 prosenttia. Kuntaliiton nettisivuston mukaan kuntien tuloveroprosentin painotettu keskiarvo Manner-Suomessa on 7,57.

Kunnanhallituksen esityslistan mukaan kuntaselvityksissä hyvin kokenut yhtiö FCG teki Laihian kunnasta talouden ja toiminnan analyysin. Johtopäätöksissään FCG:n asiantuntijat totesivat, että Laihian valtionosuudet ovat laskeneet ja laskevat suhteessa enemmän kuin missään muualla.

Esityslistassa kerrotaan, että laskennallinen valtionosuus vähenee ikärakenteen muutoksen vuoksi rajusti. Tämän myötä tulopohja heikkenee pitkällä aikavälillä.

– Vuosien 2025–2030 välinen 299 vähenemä 7–15-vuotiaiden määrässä tarkoittaa laskennallisesti, että Laihialle tulisi muuttaa noin 150 perhettä / noin 400–600 asukasta (oletus 2 peruskouluikäistä lasta/perhe) vajeen korjaamiseksi. Toimintaa tulee sopeuttaa ja palveluverkkoa tarkastella hyvin kriittisesti, kunnanhallituksen esityslistassa lukee.

Esityslistan mukaan myös kriisikuntakriteerit uhkaavat täyttyä vuonna 2029 Laihialla, sillä toimintakate kasvaa selvästi verorahoitusta nopeammin ja ilman sopeutusta vuosikate heikkenee edelleen merkittävästi.

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Teemu Knuutti (kesk.) painottaa sähköpostiviestissään, että päätös syntyi tiukan taloudellisen tosiasian ja pitkän aikavälin vastuunkannon pohjalta.

– Haluaisin, että kaikki ymmärtävät sen, että veronkorotus ei ole päätös, jota kukaan tekee kevein mielin. Tässä taloustilanteessa se on kuitenkin ainoa ratkaisu, jolla turvaamme kunnan päätöksentekovallan ja peruspalvelut.

– Talouslaskelmamme osoittavat aukottomasti, että pelkästään sopeuttamalla ja menoja leikkaamalla tätä syvää kuoppaa ei ole mahdollista kuroa umpeen ilman, että kunnan palveluverkko ja peruspalvelut murenevat täysin.

Knuutin mukaan yhden prosenttiyksikön veronkorotus vahvistaa Laihian tulopohjaa noin kaksi miljoonaa euroa vuodessa, mikä antaa hänen mukaansa Laihialle tarvittavan liikkumavaran ja työrauhan rakenteellisten uudistusten toteuttamiseen.

Knuutti kirjoittaa, että Laihian ja ympäröivän alueen elinkeinoelämässä on tällä hetkellä ilahduttavasti säpinää ja vireillä olevia hankkeita, jotka toteutuessaan tulevat hänen mielestään muuttamaan kunnan taloustilannetta positiivisesti.

– Taloutta on kuitenkin pakko johtaa aina tosiasioiden ja toteutuneiden lukujen pohjalta. Nämä tulevaisuuden potentiaalit voidaan kuitenkin laskea mukaan talouslaskelmiin vasta silloin, kun ne ovat todella toteutuneet. Juuri tämä realiteetti on syynä sille, miksi tulopuolen puskuria on pakko rakentaa nyt.

– Haluan samalla ampua alas väitteet siitä, että veronkorotus tekisi kunnan sopeutustoimista tarpeettomia. Veronkorotus ei ole mikään valtakirja sille, että rakenneuudistuksista voitaisiin luopua. Sopeutusohjelma ja käyttötalouden tasapainottaminen tulee tehdä täysimääräisesti. Tarvitsemme talouden tasapainottamiseen molempia työkaluja: tulopohjan vahvistamista ja tarkkaa menokuria. Ilman verotulojen lisäystä sopeutustarve olisi kohtuuton ja kunnan tulevaisuudelle vaarallinen.

– Tulevaisuuttamme en halua menettää.

Juttua täydennetty äänestystiedoilla 27.10.2026 klo 10.04. Juttua täydennetty lisää 27.10. klo 11.07 tiedolla, että Keto ja Tuomela jättivät kunnanhallituksen päätöksestä eriävän mielipiteen.