Laihialaisäiti pettyi kuntaan – oikaisuvaatimus kahden lapsen hoitopaikkapäätöksestä hylättiin

Juhani Laakso

Laihialainen Rosa Salo on pettynyt Laihian kunnan toimintaan. Sivistyslautakunta hylkäsi oikaisuvaatimuksen, jonka hän oli tehnyt hänen kahden lapsensa hoitopaikkapäätöksestä.

Perhe oli hakenut lapsille varhaiskasvatuspaikkaa ensisijaisesti perhepäivähoidosta tai ryhmäperhepäivähoidosta, mutta heille osoitettiin paikat Oravametsän päiväkodista.

Taustalla on se, että perheen lapsi kärsii hänen mukaansa puheenviivästymästä ja nepsy-piirteistä. Salo on antanut toimitukselle luvan jutussa kerrottujen lastensa terveystietojen julkaisemiseen.

– Haimme perhepäivähoitopaikkaa tai ryhmispaikkaa kyseisen vanhemman lapsen erityispiirteiden vuoksi. Puheterapeutin lausunto oli käytössä kokouksessa, jossa asiasta päätettiin. Nepsy-tutkimukset ovat kesken ja heillä on ollut tieto siitä. He olisivat voineet siirtää käsittelyn marraskuulle, jotta kaikki paperit olisivat tulleet, mutta tuli suoraan hylkäävä päätös, Salo hämmästelee.

Lausunnossa puheterapeutti toteaa muun muassa, että ”lapsella havaitaan laaja-alaista viivettä vuorovaikutuksen, leikin, puheen ymmärtämisen ja tuoton kehityksessä, mahdollisuudet omien toiveiden ja tarpeiden ilmaisemiseen ovat rajalliset. Lapsi turhautuu herkästi tilanteissa, joissa hän ei tule ymmärretyksi tai ei saa toimia haluamallaan tai suunnittelemallaan tavalla”.

– Kunnan mielestä ei ole näyttöä siitä, että lapsi tarvitsee pienemmän ryhmän.

Sivistyslautakunnasta oli kysytty Salolta lisätietoja.

– Jotenkin heillä ei ollut ymmärrystä siitä, minkälaisesta asiasta on kyse. Minulle on luvattu, että yksi hoitaja voisi olla lapseni kanssa. Veturi-päiväkodissa on kolme hoitajaa ja kolmetoista lasta. Mitenköhän he ajattelivat tämän järjestää. He ehdottivat myös, että ryhmä muutettaisiin pienemmäksi, mutta se ei ole mahdollista, olen kysynyt sitä hoitopaikasta.

Salon mielestä lapsen etua ei ole ajateltu.

– Lautakunnalla ei ollut lakisääteisiä pakotteita suostua oikaisuun, joten he eivät sitä tehneet, eivätkä malttaneet odottaa.

Hänellä on selvät suunnitelmat.

– Toimitan kaikki paperit lapsestani ja todennäköisesti myös lääkärinlausunnon, jos ja kun sen saan, missä lukee, että hän tarvitsee pienryhmäpaikan tai perhepäivähoitajan. Teen tarvittaessa valituksen hallinto-oikeuteen, minulla on valitusaikaa marraskuun puoliväliin.

– Kunta perustelee päiväkotia hyvänä vaihtoehtona, koska sinne saa muka paremmin tukitoimia. Fakta on, että puheterapeutti ja toimintaterapeutti voivat käydä myös perhepäivähoitajan luona, Salo sanoo.

Hän kertoo kysyneensä asiasta perheen esikoisen entiseltä toimintaterapeutilta toimintaterapian osalta.

Salon mukaan kunnalle oli välitetty myös tieto nuoremman lapsen karsastuksesta ja siihen liittyvistä motorisista haasteista sekä tulevista jatkotutkimuksista.

– Kunta oli sitä mieltä, että perheen lapsille järjestyy tarvittava tuki päiväkodissa, vaikka nepsy-piirteisen lapsen kohdalla on pääsääntöisesti kyse siitä, että hän kuormittuu liiasta metelistä ja hälinästä.

Perheessä on myös 14-vuotias asperger-lapsi.

– Minulla lienee äitinä ja sairaanhoitajana hyvä käsitys siitä, mitä tämmöinen lapsi vaatii.

Salon mielestä kunnan pitäisi järjestää pienryhmäpaikka joko perhepäivähoitajalle tai ryhmäperhepäiväkotiin tai lisätä henkilökuntaa Veturin päiväkotiin, jossa lapsi tällä hetkellä on.

– En moiti päiväkodin henkilökuntaa, mutta fakta vain on se, että kaikki lapset eivät sovi isoihin ryhmiin.

Hän kertoo, että siirto Veturiin onnistui helposti.

– Yksi puhelu varhaiskasvatusjohtajalle riitti ja siirto tapahtui muutamissa päivissä.

Hän kehuu päiväkodin johtajaa lastensa erityistarpeiden huomioimisesta.

– Kuulemma myös ryhmäkoko on pienempi meidän vanhemman lapsen vuoksi. Vaikka olen tyytyväinen ja kiitollinen näihin järjestelyihin, niin tämä saa pohtimaan, ettei tämmöisiä järjestelyjä voi tehdä kaikille eikä kaikissa varhaiskasvatusyksiköissä. Epäilen myös ettei synny juurikaan säästöjä, vaikka pieniä yksiköitä on lopetettu, jos kaikkien erityislasten kohdalla on tämmöistä säätöä.

Salo kritisoi kunnan rahan käyttöä.

– Laitetaan kolme miljoonaa kunnantaloon, mutta varhaiskasvatuspalveluita ei rahoiteta yhtään. Kunnan pitäisi ymmärtää se, että tänne voi muuttaa ja syntyä lapsia, joilla on jotain erityistarpeita. Silloin pienryhmät ovat ensiarvoisen tärkeitä olla olemassa. Nyt kaikki ryhmät on täynnä, eikä ole yhtään pelivaraa.

– Tänne halutaan lapsiperheitä. Ei niitä tule, jos on tällainen jäykkä ja yksilöllisiä tarpeita huomioimaton järjestelmä.

– Nyt myydään alella tontteja. Kuka tänne haluaa tulla?

Hän toivoo kaukonäköisyyttä.

– Ymmärrän, että taloustilanne on tiukka, mutta isompi lasku voi tulla siitä, kun jättää erityislapset huomiotta.

– Kunta on tosi huonosti varautunut erityislapsiin ja varhaiskasvatus on lyöty ahtaalle. Olen huolissani siitä, ei se ainakaan lisää Laihian vetovoimaa. Ei käytetä päätöksenteossa kauaskantoisempaa ajattelua eikä inhimillisyyttä.

”Lapsen tarvitsemaa tukea arvioidaan kokonaisuutena”

Juhani Laakso

Kyrönmaa-lehti kysyi kommentteja asiasta varhaiskasvatuksen johtajalta Marika Rajalalta. Hän painotti, että kunta ei voi kommentoida yksittäiseen perheen liittyviä asioita, joten vastaukset ovat yleisellä tasolla.

Miksi asia haluttiin käsitellä jo lokakuun lautakunnan kokouksessa, vaikka lapsen nepsy-tutkimukset olivat kesken ja niiden tulokset olisivat ilmeisesti olleet käytössä marraskuun kokoukseen?

– Huoltajien oikaisuvaatimukset pyritään käsittelemään mahdollisimman nopeasti, Rajala sanoo.

Puheterapeutti oli todennut lausunnossaan muun muassa, että ”lapsella havaitaan laaja-alaista viivettä vuorovaikutuksen, leikin, puheen ymmärtämisen ja tuoton kehityksessä, mahdollisuudet omien toiveiden ja tarpeiden ilmaisemiseen ovat rajalliset ja lapsi turhautuu herkästi.” Kunnan mielestä ei kuitenkaan ole näyttöä siitä, että lapsi tarvitsee pienemmän ryhmän. Miten perustelet tätä?

– Päiväkodissa on hyvät mahdollisuudet lasten tuen tarpeisiin vastaamiseen. Lapsen tarvitsemaa tukea arvioidaan kokonaisuutena, ja arvioinnissa huomioidaan käytettävissä olevat pedagogiset, rakenteelliset ja hoidolliset tukitoimet.

Kunta perustelee päiväkotia hyvänä vaihtoehtona, koska sinne saa paremmin tukitoimia. Vanhemman mukaan puheterapeutti ja toimintaterapeutti voivat käydä myös perhepäivähoitajan luona. Miten kommentoit tätä?

– Terapeutit voivat käydä myös perhepäivähoitajan luona. Tällä hetkellä perhepäivähoitajilla ei ollut vapaita paikkoja.

Vanhemman mukaan kunta on huonosti varautunut erityislapsiin ja varhaiskasvatus on ahtaalla Laihialla, miten kommentoit tätä?

– Varhaiskasvatuksessa on ammattitaitoinen henkilöstö, joka huomioi lasten tarpeet yksilöllisesti. Ja kunnan kokoon nähden Laihialla on hyvät resurssit muun muassa varhaiskasvatuksen erityisopettajien määrässä, Rajala toteaa.

Sivistyslautakunnan päätöksessä todetaan muun muassa, että sisarusten sijoittuminen samaan varhaiskasvatuspaikkaan tai ryhmään ei muodosta ehdotonta oikeutta tiettyyn varhaiskasvatuspaikkaan. Sisarusten yhdessäolo voidaan mahdollisuuksien mukaan huomioida varhaiskasvatuksen järjestämisessä, mutta se ei voi yksinään ratkaista lapsen sijoittamista tiettyyn toimintamuotoon tai yksikköön.

Kokonaisuutena arvioiden oikaisuvaatimuksessa ei lautakunnan mukaan ole esitetty sellaisia seikkoja, joiden perusteella osoitettua varhaiskasvatuspaikkaa olisi pidettävä lapsen edun tai varhaiskasvatuslain vastaisena taikka joiden perusteella lapselle tulisi järjestää varhaiskasvatuspaikka nimenomaan perhepäivähoidosta tai ryhmäperhepäivähoidosta.