Datakeskukset lisäävät säätövoiman tarvetta

Leena Hjelt

Suomeen suunniteltujen datakeskusten kasvava sähkönkulutus herättää laajaa huolta sähkön riittävyydestä ja hinnasta tulevaisuudessa. Aihe nousi puheenaiheeksi myös Laihian Maltaan elojuhlassa, jossa yritysjohtajat peräänkuuluttivat investointeja joustavaan sähköntuotantoon.

Laihian Maltaan toimitusjohtaja Lasse Koski epäili sähkön hinnan nousevan oleellisesti, mikäli Suomeen suunnitellut datakeskukset ja niiden ennakoitu sähkön tarve toteutuvat.

– Tämä kaikki on pois kuluttajilta ja teollisuudelta. Toivon, että datakeskuksilta edellytettäisiin omaa sähköntuotantoa kuten edellytetään muualla maailmalla, hän totesi.

Hänen mukaansa Wärtsilä pystyisi toimittamaan kullekin datakeskukselle niiden tarpeisiin sopivia voimaloita.

Wärtsilä Marinen varatoimitusjohtaja Hannu Mäntymaa komppasi omassa puheenvuorossaan Koskea. Wärtsilä Energia kehittää ja tuottaa nimenomaan joustavaa sähköntuotantokapasiteettia, toisin sanoen säätövoimaa, niihin tilanteisiin, joissa tuuli- ja aurinkosähkön tuotanto ei riitä kattamaan kysyntää.

– Työkalut ovat jo olemassa. Niitä pitää vain ruveta laittamaan käytäntöön, Mäntymaa painotti.

Ratkaistavana on koko maan energiajärjestelmä, ja Mäntymaan mukaan Wärtsilältä löytyy tähän paras osaaminen.

– Olemme parin viime vuoden aikana myyneet voimalaitoksia yli kolme gigawattia pääasiassa Yhdysvaltoihin ja nimenomaan tähän datakeskusbuumiin liittyen. Se vastaa lähes koko Olkiluodon ydinvoimalaitoksen tehoa. Me pystymme toteuttamaan näitä muutamassa vuodessa, kun taas ydinvoimalan rakentaminen kestää 10–15 vuotta ja on kalliimpaa, Mäntymaa vertasi.

– Suomessa on arvioitu tarvittavan vähintään yhdestä kahteen gigawattia säätövoimaa. Sillä pitäisi pystyä eliminoimaan sähkön hintapiikkejä.

Tuoreimpana esimerkkinä Wärtsilä on toimittanut Tornioon 50 megawatin laitoksen, joka on jo tuotantokäytössä.

Hannu Mäntymaa totesi puheessaan Wärtsilän pyrkivän Laihian Maltaan tavoin luomaan uusia innovaatioita muun muassa parantamaan energiatehokkuutta. Hän kertasi teknologisia loikkia, joiden ansiosta se on eri vuosikymmeninä noussut maailman kärkeen sekä merenkulun että energiateknologian alalla.

– Innovaatiot ja energiatehokkuus ovat myös meidän arkipäiväämme. Strategiaamme kuvaa yksi sana, dekarbonisaatio eli siirtymä kohti hiilettömyyttä.

Mäntymaan mukaan fossiilisista polttoaineista eroon pääseminen vie vielä vuosikymmeniä. Ilmaston lämpenemistä on kuitenkin mahdollista ehkäistä jo olemassa olevalla teknologialla ja osaamisella.

– Olemme viime vuosina julkaisseet metanolilla, etanolilla ja ammoniakilla toimivat moottorit. Ja nyt, viimeisimpänä, täysin puhtaasti vedyllä toimivan moottorin.

Merenkulun globaalia myyntiä johtavan Mäntymaan mukaan ongelma ei ole polttomoottorissa vaan aineessa, jota siinä poltetaan.

Viljelijän näkökulman nykypäivään toi MTK-Etelä-Pohjanmaan toiminnanjohtaja Anna-Kaisa Jaakkola. Hän kaipasi lisää Laihian Maltaan kaltaisia toimijoita ja arvoketjun rakentajia, jotka satsaavat kotimaisiin raaka-aineisiin, lähiseudun sopimusviljelyyn ja viljan jatkojalostukseen.

Jaakkolan mukaan sääolot eivät ole enää vuosiin olleet suurin epävarmuustekijä maataloudessa, vaikka ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet.

Suurimmat haasteet Jaakkolan mielestä ovat kotimaassa neljän vuoden välein jopa merkittävästi muuttuva poliittinen toimintaympäristö sekä EU:n kuuden vuoden pituiset ohjelmakaudet.

– Maatalousyrittäjän pitäisi pystyä ajattelemaan asioita ja tekemään investointeja pitkällä tähtäimellä, Jaakkola huomautti ristiriidasta.

Hän kertasi myös maailmanpoliittisia taifuuneja: tuotantokustannusten nousu, mielivaltainen lannoitemarkkina, polttoaineiden hinnannousu.

– Ei ole ihme, että MTK:n ja SLC:n kasvukausikyselyyn vastanneista viljelijöistä yli puolet arvioi tilansa taloudellisen kannattavuuden heikentyneen viime vuodesta. Joka kolmas ilmoitti harkitsevansa tilanpidon lopettamista seuraavan viiden vuoden aikana, toiminnanjohtaja kävi läpi tämänhetkistä tilannekuvaa.

Nuoria on tällä hetkellä haastavaa saada alalle, mutta toiminnanjohtaja katsoo silti eteenpäin myönteisin ajatuksin.

– Olen tavannut nyt paljon nuoria maatalousyrittäjiä, joilta löytyy uskoa tulevaisuuteen, mutta myös selkeästi halua kehittää omaa osaamistaan. Siitähän tämä on paljon kiinni.

Jaakkolan mukaan nuoret myös pohtivat johtamistaitojaan ja työhyvinvointiaan sekä yrityksensä strategiaa ja verkostojen luomista.

– Oppia haetaan aktiivisesti toisilta yrittäjiltä.

Kun maatalousyrittäjillä on uskoa tulevaisuuteen, suomalaisille on tulevaisuudessakin tarjolla kotimaista ruokaa.