Digineuvonta tarjoaa monenlaista apua laitteiden ja palveluiden käyttöön

Juhani Laakso

Kirjastossa on tarjolla maksutonta digineuvontaa ilman ajanvarausta syksyn ajan lähes joka perjantai. Apua ja neuvontaa on mahdollista saada esimerkiksi älypuhelimen, tabletin ja tietokoneen käyttöön, sähköisiin palveluihin sekä sovelluksiin ja laitteiden asetuksiin.

Digineuvonnasta huolehtii laihialainen Marianna Telatie. Hän työskentelee digitaalisen saavutettavuuden asiantuntijana. Hän on toistaiseksi perjantaisin lomautettuna.

– Kun vapautui elämästä aikaa, totesin että haluaisin käyttää sitä aikaa johonkin hyödylliseen ja hyvään. Mietin, mitä voisin tehdä ja miten voisin olla avuksi. Sitten tuli tämä digineuvontaidea mieleen ja ajattelin, että voisin käyttää pari tuntia tähän.

Telatie oli kuntaan yhteydessä ja asiat lähtivät rullaamaan.

Maksutonta digiapua on tarjolla kirjastossa perjantaisin puolen päivän aikaan 13. marraskuuta saakka. Poikkeuksena olivat 2. ja 9. lokakuuta, jolloin digiapu oli tauolla.

– Tänne saa jokainen tulla sellaisen pulman kanssa, joka on. Olen täällä paikalla ja autan sen, minkä pystyn. Pystyn auttamaan oikeastaan kaikenlaisten laitteitten kanssa.

Jos ongelma on erityisen hankala, voi Telatie myös kertoa, mistä saa lisää apua.

Ensimmäiseen digineuvontaan syyskuun kolmantena perjantaina olivat saapuneet laihialaiset Sirkka Panttila ja Marja-Terttu Näsman.

– Ystäväni soitti aamulla ja kertoi, että täällä on tällaista mielenkiintoista, Näsman kertoo.

– Pakosta raahasin, Panttila vitsailee.

Näsman tarvitsi apua älypuhelimen käytössä. Hän halusi poistaa puhelimestaan sellaisia numeroita, joita hän ei enää käytä. Näsman käyttää älypuhelimen lisäksi tablettia. Hän kertoo saaneensa apua älylaitteiden käytössä myös naapuriltaan.

Panttilan toi paikalle kiinnostus älylaitteisiin. Hän omistaa älypuhelimen ja tabletin lisäksi tietokoneen ja älytelevision.

Hän kaipasi apua etenkin Helsingin seudun liikenteen (HSL) sovelluksen käyttöön.

– Yritimme myös laittaa siihen valmiiksi maksukortin tietoja, jotta lippu on helppo ostaa paikan päällä. Siinä oli jotain järjestelmäongelmaa eli se jäi vähän kesken. Kokeilemme sitä uudestaan myöhemmin, Telatie kertoo.

Panttila päivitti Telatien opastamana puhelimen sovelluksia ja poisti turhia sovelluksia.

– Kannatti ehdottomasti tulla tänne. Aina jotain oppii, Panttila sanoo.

Seniorit saattavat vähän arkailla älylaitteiden käyttöä.

– Kun teknologia on vähän vierasta, niin ylipäätään kaikki mitä puhelimessa tapahtuu tuntuu vieraalta, eikä ehkä uskalla kokeilla. Tai tulee paljon erilaisia vahinkopainalluksia ja muuta. Kun ei ihan tiedä mitä tapahtuu, ei tiedä onko turvallista jatkaa kokeilemista, tai mitä pitää tehdä, Telatie kuvailee.

Hänen mukaansa hankaluuksia voi tuoda yleisen käyttökokemuksen puuttuminen.

– Laitteet ovat herkkiä ottamaan painallusta, pitää hyvin tietyllä tavalla painaa. Jos vähän sormi liikahtaa liian nopeasti tai väärään suuntaan, tapahtuu jotain, mitä ei halunnut.

Telatien mukaan olisi tärkeää, että digineuvontaan tulisivat he, joilla on sille tarve. On mahdollista, että digineuvonta saa vielä jatkoa.

– Ensin katsomme, miten ihmiset löytävät paikalle. Jatko riippuu siitä, miten paljon ihmisiä tulee, Telatie sanoo.

– Tänne saa tulla ja mennä oman aikataulun mukaan, hän kannustaa.

Tuottavatko älylaitteet digineuvojalle päänvaivaa?

– Vaihdoin hiljattain Android-puhelimesta iPhoneen. Kun olen käyttänyt tiettyä käyttöjärjestelmää pitkään, niin olen ollut sormi suussa monta kertaa. Toki löytyy valmiuksia niitä ratkoa ja hirveän näppärä aviomies auttaa, Telatie sanoo.

– Kaikenlaisia pulmatilanteita tulee kun tekniikka kehittyy, ja pitää koko ajan omaksua uusia järjestelmiä vaikka työelämässä.