Koulupäivä ei pääty kellojen soittoon Laihialla – tätä kaikkea ihanaa lapset pääsevät kokeilemaan

Jarno Ranta

Laihian kouluilla on tänä syksynä taas kuhinaa koulupäivien jälkeen. Monet lapset jäävät koululle harrastamaan, kokeilemaan uutta ja ennen kaikkea tekemään. Taitokeskus Villavintin kädentaitokerhoissa lasten käsissä syntyy askartelu- ja ompelutöitä ja välillä myös puutöitä. Tärkeintä on tekemisen riemu.

Isokyröläinen kädentaitojen ohjaaja Heidi Humalamäki kiertää Laihian alakouluilla kerran viikossa. Maanantaisin vuorossa ovat Kylänpään ja Isonkylän koulut, tiistaisin Rauhala ja keskiviikkoisin Kirkonkylä. Kirkonkylässä suuren oppilasmäärän vuoksi Humalamäen apuna on Tiina Sipiläinen.

Kerhot on tarkoitettu 1.–4.-luokkalaisille, ja koulupäivän jälkeen kokoontuva ryhmä ahertaa aina noin tunnin tai puolentoista tunnin ajan.

– Askartelemme, ompelemme ja välillä on myös puutöitä. Tarkoituksena on se, että lapset oppivat paljon uusia kädentaitoja, sillä ne eivät ole tänä päivänä enää itsestäänselvyys, Humalamäki kertoo.

Kädentaitojen opettamisessa tärkeää ei kuitenkaan ole se, että kaikkien lasten käsistä syntyisi samanlainen työ. Humalamäki antaa tekemiselle mallin ja ohjeet, mutta jättää tilaa lasten omalle mielikuvitukselle.

Siksi lopputulokset ovatkin aina hieman erilaisia.

– Jokaisesta työstä tulee oppilaan omannäköinen.

Ja juuri siinä on ohjaajan mielestä yksi tekemisen parhaista puolista.

– Kaikista hienoin juttu on se, kun näkee lasten onnistumisen ilon.

Villavintin kerhoissa lapset tekevät käsitöitä syksyn aikana kymmenen kertaa. Keväällä on jälleen toiset kymmenen kerhokertaa. Tämän syksyn ensimmäiset kerhot alkoivat syyskuun alussa ja viimeiset kokoontumiset ovat marras–joulukuun vaihteessa.

Ensimmäisillä kerhokerroilla lapset pääsivät tekemään liitutaulumaalia ja kierrätyshuovasta ovikyltin, jossa on liitutaulu ja ovenkoputin. Seuraavaksi suunnitelmissa oli ottaa työn alle hieman aavemaisempi aihe eli CD-levyistä tehtävät haamut.

Humalamäki kertoo, että kerhoissa pyritään tekemään töitä, joilla olisi myös jokin käytännöllinen käyttötarkoitus.

Samalla lapsi saa kokemuksen siitä, että omilla käsillä voi oikeasti saada aikaan jotakin hyödyllistä ja hauskaa.

Humalamäki toivoisi kerhoihin vielä lisää lapsia. Osallistuminen ja materiaalit ovat lapsille maksuttomia.

Laihian kunnassa lasten ja nuorten harrastustoimintaan on panostettu monipuolisesti. Opetuspäällikkö Sanna Schöning iloitsee, että kaikilla Laihian kuudella alakoululla ja yläkoululla on kerhotoimintaa.

– Harrastustarjonta valitaan lasten ja nuorten toiveiden mukaan. Toimintamalli suunnitellaan, rakennetaan ja kokeillaan yhdessä harrastuksia tuottavien tahojen kanssa.

Kerhoja pyörii vuoden mittaan paljon.

– Juuri tänä aamuna laskin, että meillä pyörii 28 kerhoa koko vuoden, ja Villavintti on yksi toimija muiden mukana.

Laihian kouluilla järjestetään myös lyhytaikaisempia kerhoja. Esimerkiksi ennen joulujuhlia voi olla musiikki- ja näytelmäkerhoja. Kerhojen kokonaismäärä lukuvuodessa on neljänkymmenen tuntumassa.

– Se on tosi paljon näin pienessä kunnassa, Schöning sanoo.

Laihian kunta rahoittaa toimintaa osittain valtionavustuksilla, ja se saa kerhoihin kymmeniä tuhansia euroja avustuksia. Opetushallitukselta tulee pienempi avustus lyhytaikaisiin kerhoihin, kun taas Lupa- ja valvontavirasto rahoittaa suurempaa, pidempiaikaista kerhotoimintaa.

Kunnalla on lisäksi oma vastuuosuutensa, joka vaihtelee vuosittain, mutta on Schöningin mukaan noin 25–30 prosenttia kaikista kustannuksista.

Laihian kunta saa jo seitsemättä vuotta Lupa- ja valvontaviraston, entisen aluehallintoviraston, avustusta.

Kerhotoiminnassa on vuosien mittaan ollut mukana Villavintin lisäksi muun muassa Laihian 4H-yhdistys. Ohjaajina toimii myös koulun opettajia ja ohjaajia, yksittäisiä ulkopuolisia ohjaajia ja aktiivisia täysi-ikäisiä lukiolaisia.

– Meillä on ollut myös ulkopuolisia firmoja pitämässä esimerkiksi digikerhoja etänä.

Kerhojen järjestämisessä riittää työtä, mutta lopputulos palkitsee.

– On mahtavaa, kun saamme alakouluille ja yläkouluun järjestettyä maksutonta toimintaa.

Suurin osa kerhoista järjestetään kädentaitokerhon tavoin koulupäivän jälkeen. Lyhytaikaisia kerhoja voidaan järjestää myös iltaisin ja loma-aikoina.

Koulupäivän ja harrastamisen yhdistäminen helpottaa monen perheen arkea.

Lapsen ei tarvitse lähteä koululta välillä kotiin ja palata myöhemmin harrastukseen, vaan iltapäivä voi jatkua suoraan mielekkään tekemisen parissa.

Sama ajatus näkyy erityisesti Laihian pienimmällä koululla Kylänpäässä.

Koulussa on 48 oppilasta, mutta pienestä koosta huolimatta kerhotoimintaa on paljon. Sitä on käytännössä lähes joka arkipäivä ja joinakin päivinä useita kerhoja.

Taustalla on myös hyvin konkreettinen syy. Tänä vuonna Kylänpäähän ei saatu koululaisten iltapäiväryhmää vähäisen ilmoittautumismäärän vuoksi. Sen sijaan koululla päätettiin yhdessä koulun kerhovastaavan ja koulunjohtajan kanssa tarjota lapsille mahdollisimman paljon muuta ohjattua toimintaa.

– Tämä mahdollistaa sen, että 1.–2.-luokkalaiset voivat jäädä kouluun koulupäivän jälkeen.

– Tämä on ollut merkittävä asia monille perheille, että lapsille on ollut koulun jälkeen ohjattua toimintaa.

Kylänpään koulun kerhovastaavana toimii opettaja Pirkko Somppi. Myös Laihian muilla kouluilla on oma kerhovastaava, joka huolehtii kerhojen käytännön järjestelyistä ja tiedottamisesta koteihin.

Kylänpäässä valikoima on monipuolinen.

– Meillä on nyt tosi monenlaisia kerhoja. Meillä on esimerkiksi käsityö-, puuha-, toiminta-, elektroniikka-, liikunta- ja kokkikerhoja.

Kerhoja suunnataan hieman eri ikäryhmille, jotta mahdollisimman monelle löytyisi sopivaa tekemistä.

– Vaikka on pieni koulu ja lapsia vähän, aina niihin riittää osallistujia.

Koulun suosituin kerho on ollut kokkikerho.

– Lapset tykkäävät kokkailla ja etenkin syödä herkkuja, Somppi naurahtaa.

Kokkikerhojen suosio näkyy muuallakin Laihialla. Ryhmiin on usein enemmän tulijoita kuin mukaan mahtuu.

– Muillakin kouluilla on usein ruuhkaa kokkikerhoihin, minkä vuoksi niitä pitää vähän jaksottaa. Osa haluaisi olla elokuusta toukokuuhun asti, mutta jonossa on muitakin, Schöning kertoo.

Myös kulkeminen on huomioitu. Kylänpään koululla kerhot on otettu huomioon koulukuljetuksissa, ja kerhoista kotiin pääsemiseksi on järjestetty ylimääräinen koulukuljetus kyyditysoppilaille. Tähänkin voidaan käyttää saatua valtionavustusta.

Kylänpään koulun tokaluokkalainen Rosa Lappalainen on hyvä esimerkki siitä, kuinka kerhoista voi muodostua luonteva osa koululaisen iltapäivää.

Rosa käy peräti kolmessa kerhossa eli käsityö-, puuha- ja liikuntakerhossa. Kerhoissa hän on mukana jo toista vuotta.

– Kivointa kerhoissa on se, kun siellä leikitään ja puuhastellaan.

Käsityökerhossa häntä viehättää erityisesti konkreettinen tekeminen.

– Siellä on kivaa se, kun saan tehdä omilla käsilläni jotain ja näen sitten lopputuloksen.

– Piirrän joskus myös kotona, ja näistä kerhoista saan lisää intoa.

Rosalla riittää muutenkin tekemistä, sillä hän harrastaa pesäpalloa Laihian Lujassa ja ratsastusta.

Hevoset ovat hänelle erityisen läheisiä.

– Meillä on kotona kolme omaa hevosta, ja olen ratsastanut 4-vuotiaasta asti.

Ratsastuksessa mieluisinta on vauhti ja esteiden ylittäminen.

– On kiva ratsastaa ja hypätä esteitä, sillä minusta tulee esteratsastaja.

Kolmosluokkalainen Anja Kuivamäki käy käsityö- ja puuhakerhoissa. Puuhakerhossa tekeminen voi tarkoittaa myös retkiä ja luonnossa liikkumista.

– Käymme yleensä marjassa ja joskus myös leivomme.

Syksyn marjareissut ovat onnistuneet hyvin.

– Olemme olleet jo puolukassa ja mustikassa ja marjoja löytyi paljon, mutta en kerro, missä niitä oli.

Hyvät marjapaikat pysyvät siis visusti omana tietona.

Leipominen kiinnostaa Anjaa erityisesti.

Toivelistalla on mustikkapiirakka, jota hän on tehnyt myös kummitätinsä kanssa.

– Isäni kanssa leivon täytekakkuja minun ja siskoni synttäreille.

Myös Anja kokee, että kerhoista on tarttunut mukaan sekä innostusta että uusia taitoja.

Käsityökerhossa haaveena on virkata pehmolelu.

Kädentaitojen ohjaaja Heidi Humalamäen vastaus on kannustava ja välitön.

– Kyllä se varmasti onnistuu.

Laihian ja lähiseudun käsityöharrastamisen kokonaisuuteen liittyy myös Käsityö- ja muotoilukoulu Näppi, jossa kädentaitoja voi opiskella pitkäjänteisesti.

Näpin oppilaille kertyy ensimmäisestä luokasta lähtien vuosittain opintopisteitä aina lukioon asti. Tällainen järjestelmä on Suomessa harvinainen.

Opintojen edetessä oppilaat tekevät portfolioita ja päättötöitä ja valmistuvat opinnoistaan.

Opinnot etenevät naperokerhosta näppiläisiin ja pajalaisiin sekä myöhemmin syventäviin opintoihin.

– Lapset tekevät monipuolisesti kaikkea aina savitöistä, ompelusta, kankaan värjäämisestä ja muotoilusta lähtien. Skaala on hyvin laaja, Humalamäki kertoo.

Myös kesäisin järjestetään käsityöleirejä, joista kertyy opintopisteitä.

Pitkäjänteisistä kädentaito-opinnoista voi olla hyötyä vielä myöhemmin.

– Niitä voi hyödyntää, kun hakee esimerkiksi ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin, koska ne ovat kädentaito-opintoja.

Kädentaitojen lisäksi Laihian kouluilla on tarjolla runsaasti esimerkiksi liikuntakerhoja. Myös niiden suunnittelussa lähtökohtana on lasten innostaminen, ei kilpailu-urheilu.

– Meillä on liikuntakerhoja, joissa on monia erilaisia lajeja. Niistä pyritään välttämään kilpailuhenkeä, sillä tärkeintä on kokea liikunnan iloa monipuolisesti, opetuspäällikkö Sanna Schöning kertoo.

Samalla hän vinkkaa, että kunnan nettisivustolla perusopetuksen alta löytyy harrastuskalenteri.

Koululaiset voivat osallistua myös muun kuin oman koulun kerhoon ja kysellä paikkoja koulun kerhovastaavalta.