Pääkirjoitus: Vajaa vuosi sitten keskusta halusi kyläkouluista Laihian vetovoimatekijää – nyt puolueen edustaja puhuu jo niiden karsimisesta

Laihian keskustan puheissa kyläkoulujen tulevaisuudesta on nähtävissä uusia sävyjä. Vielä vajaa vuosi sitten keskusta esitteli kyläkouluja kunnan ainutlaatuisena vetovoimatekijänä, joka houkuttelee uusia asukkaita ja vahvistaa olemassa olevaa yhteisöä. Nyt kunnanhallituksen keskustalainen puheenjohtaja Teemu Knuutti puhuu kouluverkon merkittävästä supistamisesta.

Knuutti otti kantaa Laihian kouluverkon tulevaisuuteen Kyrönmaa-lehden 6. marraskuuta julkaisemassa nettijutussa. Hänen mukaansa kouluverkkoa on supistettava jo lähivuosina syntyvyyden laskun ja lapsimäärän vähenemisen vuoksi. Knuutti arvioi, että vuoden 2030 jälkeen Laihian lapset mahtuisivat kahteen tai kolmeen alakouluun nykyisen kuuden sijaan.

Knuutin lausunto on peruskoululaisten määrää koskevien ennusteiden valossa ymmärrettävä. Laihialla syntyi vielä 2010-luvun alussa parhaimmillaan noin 130 lasta vuodessa, kun viime vuonna syntyneitä oli vain 38. Ennusteiden mukaan alakoululaisten määrä laskee nykyisestä 561 oppilaasta noin 320 oppilaaseen vuoteen 2032 mennessä. Mahdollista muutosta ei voi sivuuttaa.

On myös hyvä, että Knuutti nostaa avoimesti esiin vaikean asian ja korostaa huolellisen valmistelun merkitystä. Kuntalaisten on kuitenkin voitava luottaa siihen, että valmistelu todella on avointa, eikä lopputulosta ole käytännössä päätetty jo ennen mahdollisen varsinaisen käsittelyn alkamista.

Erityisen kiinnostavaksi tilanteen tekee keskusta-kd:n valtuustoryhmän viime joulukuussa jättämä valtuustoaloite, jonka otsikkona oli Laihian kyläkoulujen nostaminen kunnan vetovoimatekijäksi ja markkinointistrategian perustaksi.

Aloitteessa vaadittiin, että kunta etsii ja hyödyntää aktiivisesti ainutlaatuisia vetovoimatekijöitään uusien asukkaiden houkuttelemiseksi ja olemassa olevan yhteisön tukemiseksi.

Keskusta-kd perusteli aloitettaan sillä, että koulutuspalvelut ovat lapsiperheille ensiarvoisen tärkeitä. Laihian koko kouluverkkoa kuvattiin laadukkaaksi, terveeksi ja monipuoliseksi kilpailueduksi, ja kyläkoulut tuovat tähän verkkoon ainutlaatuista lisäarvoa.

Kyläkoulujen vahvuuksiksi nostettiin muun muassa yhteisöllisyys, turvallisuus, luonnonläheinen oppimisympäristö sekä kustannustehokkuus. Aloitteessa korostettiin sitä, että koko kunnan kouluverkko mahdollistaa sen, että oppilaat nähdään, huomioidaan ja tuetaan.

– Koulut toimivat kylien keskuksina. Pienemmissä yksiköissä tämä toteutuu erityisen vahvana sukupolvien välisenä huolenpitona ja mahdollistavat oppilaiden keskinäisen huolenpidon.

– Lisäksi pienemmät yksiköt tarjoavat maltilliset ryhmäkoot, tilaa leikkiä ja oppiminen luonnossa nähdään suorana etuna, joka tukee lasten kehitystä ja jaksamista.

Lisäksi todettiin, että kouluverkon ylläpitäminen ehkäisee merkittävästi koulukuljetuskustannusten nousua ja lyhentää lasten koulumatkoja.

Nämä perustelut eivät ole vanhentuneet yhdessätoista kuukaudessa. Päinvastoin. Nyt kun Laihia joutuu kilpailemaan lapsiperheistä entistä kovemmin, niiden merkitys voi olla suurempi kuin koskaan. Kyläkoulut ovat monelle kylälle elinvoiman ja tulevaisuuden kannalta tärkeitä. Ne vaikuttavat siihen, haluavatko kuntaan verorahoja tuovat lapsiperheet muuttaa Laihialle ja jäädä asumaan. Liian suuret kouluyksiköt tuskin lisäävät vetovoimaa.

Kuntalaisilla on oikeus tietää, milloin tämä keskusta-kd:n aloite etenee konkreettisesti toimenpideohjelmaksi, kuten aloitteessa esitettiin. Onko kyläkoulujen nostaminen kunnan vetovoimatekijäksi edelleen puolueiden tärkeä tavoite? Vai ovatko kunnan talousvaikeudet ja niiden selvittämiseksi aloitettu yhteistyö konsulttiyhtiö FCG:n kanssa muuttaneet suhtautumista kyläkoulujen merkitykseen?

Vetovoimatekijöitä ei rakenneta siten, että niitä ensin markkinoidaan kunnan vahvuuksina ja seuraavaksi aletaan suunnitella niiden poistamista.

Tiukassa taloustilanteessa säästöjä on pakko etsiä, mutta lapsimäärän ennuste ei yksin ratkaise sitä, millainen kouluverkko on kuntalaisille paras. Päätöksissä on arvioitava myös vaikutukset lapsiin, perheisiin, kyliin, tyhjilleen jääviin rakennuksiin, kunnan vetovoimaan ja pitkän aikavälin elinvoimaan.

Jos kyläkoulut ovat Laihian keskustan ja muiden mielestä kunnan tärkeä vetovoimatekijä, niiden merkitys on osoitettava myös konkreettisesti päätöksenteossa eikä vain juhlapuheissa ja valtuustoaloitteissa. Muuten kyläkouluista jää jäljelle vain kauniita puheita ja sanoja niiden merkityksestä.