Kolumni: Ensin luvattiin verorauhaa – nyt osa Laihian päättäjistä on pyörtämässä vaalilupauksensa

Viime vuonna Laihian kuntavaaleissa ehdokkaat tarjosivat äänestäjilleen vahvaa taloudellista turvaa. Paikalliset kuntavaaliehdokkaat vakuuttivat Kyrönmaa-lehden vaalikoneen ensimmäisessä ja tärkeimmässä kysymyksessä, ettei Laihian kuntaveroa koroteta seuraavan neljän vuoden aikana.

Kyrönmaa-lehden vaalikoneeseen vastanneista 44 ehdokkaasta vain vasemmistoliiton Raimo O Kinnari, keskustan Harry Back, Kari Kinnari ja Tanja Luoma, perussuomalaisten Markku Nykänen ja SDP:n Jenna Pääskynen vastasivat kyllä väittämään, että Laihian on nostettava kuntaveroa seuraavan neljän vuoden aikana, jotta palvelut voidaan turvata.

Sen sijaan esimerkiksi keskustan Teemu Knuutti, Anneli Riski, Maaria Perälä ja Marja Vettenranta sekä SDP:n Jukka Harju ja Jonna Lemmetti lupasivat äänestäjilleen, ettei Laihian kuntaveroa koroteta.

– Laihian kuntaveroprosentti on jo nyt sillä tasolla, ettei sitä ole mahdollista nostaa. On mietittävä muita keinoja, esimerkiksi tehokkaampi taloudenpito. Korkea veroprosentti ei houkuttele kuntaan uusia asukkaita, eikä yrityksiä, jotka ovat elinvoimaisen kunnan perusedellytys, Harju kirjoitti vaalikonevastauksessaan äänestäjille, kuntalaisille.

– Kuntavero on jo nyt seudullisesti korkea, Vettenranta perusteli vaalikoneessa, miksi Laihian kuntaveroa ei saa korottaa.

– Laihialaiset etsivät aina ensin muita mahdollisuuksia. Ei ne suuret tulot vaan pienet menot, Perälä lupasi äänestäjilleen.

– Veroprosentti on alueen kärjessä, joten ei korotuksille. Valtionosuusjärjestelmä ei kuitenkaan Laihiaa suosi, joten kasvua on löydyttävä mikäli menojen kasvua ilmenee. Palveluiden tuottamisen pitää olla ketterää ja edullista. Asioista pitää pystyä keskustelemaan ja löytämään säästöjä. Niukkuutta on jaettava tasaisesti, mutta myös inhimillisesti. Veroilla tuotetaan palveluja kaikille ja varsinkin heille, keillä on vaikeampaa, Knuutti kirjoitti vaalikoneessa.

– On selvää, että kunnan on etsittävä kustannustehokkaita ja vastuullisia keinoja tehdä viisasta ja laadukasta talouspolitiikkaa. Kuntaveron korottaminen ei mielestäni ole paras keino palvelujen turvaamiseen. En näe sitä myöskään vetovoiman kannalta hyvänä vaihtoehtona. Mikäli taloustilanne oikeasti on todella heikko ja veronkorotus näyttää viimeiseltä oljenkorrelta, peräänkuulutan, että on huolehdittava ennen kaikkea siitä, että lasten oikeudet toteutuvat. On kyettävä katsomaan, miltä tilanne ja tulevaisuus näyttää lasten silmin katsottuna, Lemmetti kirjoitti kuntavaalikoneen vastauksessaan.

Riski ei perustellut vaalikoneessa kantaansa.

Kuntavaaliehdokkaiden verorauhalupaus oli monelle kuntalaiselle, myös minulle, painava syy antaa luottamus nykyisille valtuutetuille.

Nyt tämä luottamus on kuitenkin murentumassa nopeasti, kun kunnanhallituksen päätöksen mukaan samat päättäjät eli Knuutti, Riski, Perälä, Vettenranta, Harju ja Lemmetti ovat jo kääntämässä takkiaan ja virittelemässä veronkorotuksia, jotka oikeasti tuntuvat paljon meidän kuntalaisten kukkarossa.

Kokoomuksen vastustuksesta huolimatta kunnanhallituksen ehdotus maanantaina kokoontuvalle kunnanvaltuustolle on, että Laihian kunnallisveroa nostetaan yhdellä prosenttiyksiköllä 9,6 prosentista 10,6 prosenttiin.

Toteutuessaan Laihian kunnallisveroprosentti on lähes Manner-Suomen korkein, joka on tällä hetkellä 10,9 Pomarkussa. Laihian naapurissa Vaasassa kunnallisveroprosentti on tällä hetkellä 8,4.

Laskennallisesti prosenttiyksikön nosto kasvattaisi esimerkiksi 3 000 euroa kuukaudessa tienaavan laihialaisen verotaakkaa ensi vuonna 333,53 eurolla ja 8 000 euroa tienaavan 901,90 eurolla. Veronkorotus näkyisi myös eläkkeissä.

Osa päättäjistä vetoaa nyt siihen samaan virteen, jota kuullaan kriisikunnissa ympäri maata. He perustelevat korotuksia muun muassa valtionosuuksien rajuilla leikkauksilla, syntyvyyden vähentymisellä, muuttotappiolla ja yleisellä kustannusten nousulla.

Kunnanhallituksen esittelytekstin mukaan kunnan taloutta arvioineen yhtiö FCG:n mukaan pelkkä sopeutus ja palvelujen karsinta eivät riitä, vaan alijäämän kattaminen edellyttää kunnallisveron korottamista.

On totta, että Laihian taloustilanne on kurjistunut nopeasti, mutta näitä selityksiä kuntavaaliehdokkaiden lupauksiin uskoneiden äänestäjien on vaikea niellä, hyväksyä. Minäkin valitsin ehdokkaani juuri sillä perusteella, ettei hän koske minun rahoihini eli ei korota kunnallisveroa.

Ainakin osa Laihian taloushaasteista oli tasan tarkkaan tiedossa jo viime vuonna, kun kuntavaaliehdokkaat kirjoittivat kuntavaalikonevastauksiaan. Päättäjät ehkä elivät täydellisessä vaalihuumassaan tai vaihtoehtoisesti tiesivät realiteetit, mutta päättivät silti lupailla verorauhaa kuntalaisille varmistaakseen paikkansa valtuustosalissa.

Minä ja monet minuun yhteyttä ottaneet kuntalaiset olemme sitä mieltä, ettei moni äänestäjä ole antanut valitsemalleen valtuutetulle mandaattia kunnallisveron korottamiseen.

Mikäli he nostavat kunnallisveroa vastoin vaalilupauksiaan ja äänestäjien tahtoa, se on äänestäneiden kuntalaisten aliarvioimista. Se myös murentaa uskoa paikalliseen päätöksentekoon.

On hyvä muistaa, ettei vaalilupaus ole voimassa vain hyvinä aikoina. Jos lupaustaan ei pysty pitämään, ei pidä luvata mitään.

Jarno Ranta

Kirjoittaja on Kyrönmaa-lehden toimituspäällikkö.