Laihia etsii isoja ratkaisuja alijäämänsä paikkaamiseen

Leena Hjelt

Laihian kunnanvaltuuston ensimmäinen kokous uudessa kunnantalossa sujui sopuisissa merkeissä siitä huolimatta, että vaikeaksi, karuksi ja todella, todella huolestuttavaksi luonnehdittu taloustilanne nousi puheisiin istunnon loppumetreillä.

Valtuuston puheenjohtaja Antti Tuomela (kok.) saattoikin todeta kaikkien olevan yksituumaisia siinä, että kunnan talous on saatava tasapainoon jo ensi vuoden talousarviossa, käytännössä kahdessa kuukaudessa.

– Me haluamme, että Laihia pysyy itsenäisenä vuosikymmenet eteenpäinkin ja kuntalaisten palvelut säilyvät. Ei tätä kunnantaloa huvikseen ole rakennettu.

Tuomela ennakoi tulevien päätösten vaikuttavan väistämättä kaikkien arkeen.

– Savottaa riittää, mutta meillä on moottorisahat kunnossa, Tuomela laukoi.

Kunnan talouspäällikkö Timo Perälä esitteli valtuutetuille tämänhetkisiä ”madonlukuja”. Niiden mukaan talous on painumassa vuoden loppuun mennessä lähes 2,2 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Talousarviossa alijäämäksi arvioitiin alun perin noin 930 000 euroa.

Verotuloja ennakoitiin kertyvän noin 20,5 miljoonaa euroa, mutta ennustetta on nyt leikattu 534 000 eurolla. Myös valtionosuuksien ennuste on pienentynyt 201 800 eurolla 4,1 miljoonasta eurosta.

Vastaavasti menopuolella työllisyyskulujen ennustetaan ylittyvän 138 860 eurolla ja palkkakustannusten 450 000 eurolla. Kaikkiaan henkilöstökuluiksi koko vuodelle on laskettu 16,4 miljoonaa.

– Henkilöstökulut ovat olleet haastava erä tälle vuodelle ja vielä ovat tulossa opettajien sijaiskulut nyt, kun flunssakausi on taas päällä.

Perälä uskoo, että vaikean ongelman ratkaisussa onnistutaan.

– Tämä edellyttää meiltä kaikilta päätöksentekokykyä ja halua tehdä aika raskaitakin kompromissejä. Mutta niiden jälkeen maailma näyttää paremmalta ja laihialaisten on parempi olla.

Laihia on palkannut FCG:n konsultin käymään kunnan taloutta läpi ja tekemään esitykset haastavan tilanteen ratkaisemiseksi. Ajatuksena on saada riippumaton analyysi taloustilanteesta.

Kunnanjohtaja Jari Rantala kertoi FCG:n kommentoineen useaan otteeseen Laihian valtionosuuksien vähenemistä.

– He ovat todenneet, etteivät ole missään nähneet vastaavaa valtionosuuksien vähenemistä kuin Laihialla. Ja ne tippuvat todella rajusti. He ovat laskeneet, että vuonna 2035 Laihian valtionosuudet ovat noin 600 000 euroa, kun ne vielä 2024 olivat 4,5 miljoonaa. Tämä on iso syy, miksi olemme tässä tilanteessa, perusteli Rantala.

Toiseksi syyksi hän mainitsi laskevat verotulot. Heitto on suurin kiinteistöveroissa, joita talousarviossa arvioitiin kerättävän ylioptimistisesti 1,86 miljoonaa euroa. Viime vuoden tilinpäätöksessä kiinteistöverotuotto oli 1,49 miljoonaa. Tämän hetken ennusteen mukaan tuotto jää noin 175 000 euroa arvioitua pienemmäksi.

– Olemme kartoittamassa kaikki Laihian kiinteistöt ja arvioineet sen pohjalta kiinteistöveron korkeammaksi. Projekti kuitenkin valmistuu vasta ensi vuoden puolella, selvitti Timo Perälä.

Antti Tuomela kuvasi alijäämäkehitystä todella huolestuttavaksi.

– Jos tämän vuoden tulosennuste on 2,2 miljoonaa pakkasella, kun sen piti alun perin olla 930 000 euroa, niin olemme todella vakavien asioiden äärellä.

Painokkaimman puheenvuoron piti Jaakko Keto (kok.). Hänen mukaansa kuntatalouteen on tehtävä vielä useamman miljoonan lisäsopeutustoimet. Aikaa ei ole yhtään hukattavaksi, sillä nyt tehtävät säästöpäätökset näkyvät viiveellä aikaisintaan vasta noin vuoden päästä.

– Meillä on todella kiire ja aika kuluu tiimalasissa koko ajan. Tällä menolla, ja vaikka otetaan huomioon tänä vuonna jo yhteistoimintamenettelyn kautta saadut säästöt, meidän alijäämämme on vuonna 2030 viiden miljoonan euron luokkaa. Ja tässäkin laskutavassa valtionosuudet ovat tippuneet vasta maltillisesti, puhutaan noin sadoistatuhansista euroista.

Keto oli sitä mieltä, että tulevassa talousarviossa ei miinusmerkkejä enää saa olla.

– Budjetin viimeinen rivi on väkisin väännettävä plusmerkkiseksi.

Antti Tuomela oli samaa mieltä.

Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Heikki Mäkinen (kok.) muistutti valtuuston edellyttäneen kesäkuun päätöksessään kunnanhallitukselta esityksiä talouden tasapainottamiseksi. Hän kyseli, missä vaiheessa esitykset ovat.

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Teemu Knuutti (kesk.) huomautti säästötoimia puitavan seuraavaksi heti torstain taloustyöryhmän palaverissa.

Sauli Tuomelan (kok.) mielestä Laihian koko kuntasektori on käytävä läpi ja rationalisoitava toimintaa kustannustehokkaaksi.

– Pohja pitää saada pitäväksi, jottei aina olla heikoilla jäillä.

Varsinaiset esityslistalla olleet asiat hyväksyttiin nuijankopautuksilla. Santaloukon alueen asemakaavan muutos ja laajennus hyväksyttiin, samoin Pohjanmaan hyvinvointialueen, alueen kuntien ja Pohjanmaan liiton strateginen yhteistyösopimus.

Kolme valtuustoaloitetta merkittiin loppuun käsitellyiksi. Ne koskivat Kalliolan asuntoalueen tonttien myyntiä, kunnan tonttikampanjaa sekä järjestökoordinaattorin palkkaamista.

Järjestökoordinaattoria ei palkata, ja valtuutettu Harry Back (kesk.) murehti, miten kulttuuripuolen asioita on tarkoitus jatkossa hoitaa. Hänen mukaansa ne ovat tällä hetkellä aika lailla tuuliajolla.

Sivistysjohtaja Markku Laukkonen kertoi, että tehtävä on tarkoitus antaa kirjastohenkilökunnan vastuulle, mutta kenelle, on vielä auki.

– Kulttuuripalveluorganisaatio on vielä vaiheessa. Tehtävä on kuulunut hyvinvointijohtajalle. On selvää, ettemme pysty sitä samassa laajuudessa enää toteuttamaan, mutta kirjastohenkilökunnan kanssa saamme sen jollain lailla toimimaan, Laukkonen lupaili.