A-
A+
Puolustusministeri Antti Häkkänen.
Jarno Ranta
Jarno Ranta
Puolustusvoimien reservistä siviilipalvelukseen siirtyminen räjähti voimakkaaseen kasvuun sen jälkeen, kun puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) sanoi torstaina Kyrönmaa-lehdelle etsivänsä oikeudellisia keinoja lain muuttamiseksi, jotta reservistä ei pystyisi eroamaan.
Kyrönmaa-lehden juttu julkaistiin torstaina 1. helmikuuta kello 19.40 nettisivustolla, ja siviilipalvelusjohtaja Mikko Reijonen siviilipalveluskeskuksesta kertoo, että reservistä on torstaista lähtien tehty 626 hakemusta täydennyspalvelukseen maanantaihin kello yhdeksään mennessä.
– Tähän hetkeen tämä on hyvin poikkeuksellista, että yhden viikonlopun aikana tulee useamman kuukauden hakemusmäärä. Jos viime vuoteen vertaa, käytännössä puolet koko viime vuoden hakemusmäärästä on tullut alkuvuoden aikana.
Viime vuonna hakemuksia tuli noin 1 650.
Perjantai oli historiallinen eropäivä, sillä silloin tehtiin 293 hakemusta täydennyspalvelukseen. Reijonen kertoo, että lukumäärä on historian suurin yhden päivän osalta. Erotahti jatkui poikkeuksellisen voimakkaana koko viikonlopun. Torstaina hakemuksia tuli 67, lauantaina 116 ja eilen sunnuntaina 130. Maanantaina kello 9 mennessä hakemuksia oli tullut 20.
Vertailun vuoksi tämän vuoden tammikuussa Puolustusvoimien reservistä erosi 225.
Aiempi piikki oli Suomen Nato-liittymisen yhteydessä viime huhtikuussa, jolloin koko kuukauden hakemusmäärä oli yli 400. Yleensä hakemuksia on tullut noin sata kuukaudessa.
Siviilipalveluskeskuksessa pitää Reijosen mukaan pohtia sitä, miten täydennyskoulutukset toteutetaan. Reijonen sanoo, että kasvanut hakemusmäärä voi vaatia aiempaa suurempaa henkilöstön tarvetta.
– Sitä täytyy lähteä arvioimaan tämänkin viikon aikana. Vuosi on aikaa tehdä määräys täydennyspalvelusvelvollisille eli se on kaksitoista kuukautta hakemuksen käsittelystä. Sekään ei tarkoita sitä, että täydennyspalvelus tulisi suorittaa vuoden sisällä, vaan se voi mennä yli vuodenkin. Selvää on, että meidän täytyy uusia täydennyspalveluseriä lähteä miettimään joko tämän vuoden loppupuolelle tai ensi vuodelle lähteä lisäämään jo suunnitelluista.
Reijosen mukaan siviilipalveluskeskuksen pitää myös miettiä, miten nämä toteutetaan.
– Lähdemmekö omana toimintana tuottamaan näitä lisää vai päädymmekö siihen, että hankimme yhteistyökumppaneilta? Tämä on niin suuri määrä (eroajat), että pitää olla riittävästi kouluttajia ja hallintoa pyörittämään.
Reservistä eronneilla on mahdollisuus palata takaisin reserviin ennen täydennyspalveluksen aloittamista.
– Jos on aloittanut täydennyspalveluksen tai siviilipalveluksen suorittamisen, silloin ei ole enää mahdollista palata reserviin, Reijonen sanoo.
Jos on ollut joku sodan ajan sijoitus reservissä, vanhoihin tehtäviin ei ole enää paluuta eroamisen myötä.
Alkuvuoden aikana nelisenkymmentä henkilöä on siirtynyt takaisin asevelvollisuuslain mukaiseen palvelukseen, mutta tässä ovat Reijosen mukaan mukana myös siviilipalvelusvelvolliset.
– Vielä ei pystytä erottelemaan, kuinka moni on täydennyspalveluksesta siirtynyt takaisin reserviin. Viime vuonna näitä oli noin kaksisataa.
Reijonen muistuttaa, että täydennys- ja siviilipalveluksen suorittaneet ovat poikkeusoloissa maanpuolustusvelvollisia.
– He tekevät sen vain siviilitehtävissä, eivätkä ole Puolustusvoimien määräysvallan alla.
Videot & podcastit
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide